RULETIN STRATEGIAT
Martingale-järjestelmä ruletissa
Martingale-strategia on suosittu rulettijärjestelmä. Periaatteessa joka kerta, kun häviät, panostat kaksinkertaisen summan. Tämä järjestelmä tunnetaan myös nimellä ruletti-tuplaus Suomessa. Se on suosittu sen yksinkertaisuuden vuoksi, mutta ei todellakaan tuota voittoa pitkällä tähtäimellä. Tilastot ja todennäköisyydet viittaavat siihen, että Martingale johtaa varmasti tappioon.
Martingale-strategia toimii siten, että pelaaja panostaa aina 1:1-kohteisiin, eli esimerkiksi punaiseen tai mustaan tai isoon tai pieneen. Tavoite on saada takaisin panoksen parin perättäisen tappion jälkeen, jos kolmannen kierroksen tulos on hyvä. Esimerkiksi:
- Panostat 2 euroa parittomalle, tulos on parillinen
- Panostat 4 euroa parittomalle, tulos on parillinen
- Panostat 8 euroa parittomalle, tulos on pariton
Näin olet voittanut 16 euroa ja panostit 14 euroa, joten vaikka vain yksi kierros osui, olet silti 2 eurolla voitolla. Sitten jatkat pelaamista 2 eurolla samalla tavalla.
Martingale strategian huonot puolet
Martingale-strategian perusajatus on vahva, mutta siinä on muutamia tekijöitä, jotka tekevät siitä tappiollisen ajan myötä. Ensisijaisesti rulettipöydän nolla sekä panostusrajat haittaavat strategian toimivuutta, sillä nolla alentaa voittoprosenttia alle 50% (2,7% pois 0-numerosta) ja amerikkalaisessa rulettissa se on vielä pienempi. Martingalen täysin optimaalinen toiminta edellyttäisi juuri 50% voittoprosenttia. Laskelmien mukaan, jos voittoprosentti on 50%, saavutetaan nollatulos (0,5 x 2 = 1 = oma panos). Jos voittoprosentti on esimerkiksi 40%, tulos on 20% tappiota (0,4 x 2 = 0,8). Tilastojen ja todennäköisyyksien mukaan, Martingale ei ole tehokas pidemmällä aikavälillä, mutta yksittäisissä peleissä onni voi puoltaa peluria.
Martingale-strategian käytön esteenä ovat yleensä pelipalveluiden asettamat panostusrajat. Strategian mukaan jokaisesta häviöstä tulisi tuplata panos, jotta kolmannella oikealla kierroksella voitot voitaisiin saada takaisin. Esimerkiksi 11 peräkkäisen häviön jälkeen panostus tulisi olla 1024 euroa, mikä saattaa ylittää monen pelaajan pelikassan. Lisäksi monet pelipalvelut saattavat asettaa rajoituksia panostuksen suuruudelle. Onneksi löytyy myös kasinoita, jotka antavat panostaa suurillakin summilla, joten jos pelikassassa on tarpeeksi rahaa ja talo sallii suuret panokset, Martingale-strategiaa voi hyödyntää.
Kannattaako sitä käyttää?
Martingalen perusidea on jännittävä ja sopii hyvin uhkapelaamisen hengelle, mutta todennäköisyyksien puute tekee siitä tappiollisen pitkällä tähtäimellä. Kuitenkin, panostuksen johdonmukaisuus ja jännitys, mikä tulee tuplaamisesta, ovat Martingalen hyvät puolensa. Muistetaan, että uhkapelien pelaaminen on ennen kaikkea hauskanpidon vuoksi.
Anti-Martingale
Anti-Martingale on taktiikka, joka on Margingale-taktiikan vastakohta. Anti-Martingale perustuu siihen ideaan, että panosta nostetaan voiton jälkeen ja tiputetaan häviön jälkeen hyödyntäen mahdollisimman hyvin pelissä syntyvät voittoputket ja tappioputket. Virallisessa doktriinissa ei määritellä, kuinka paljon panosta tulisi vähentää tai lisätä, joten tämä on pelaajan oma harkinnan varassa. Anti-Martingale soveltuu peleihin kuten Blackjack, joissa aiemmin jaetut kortit ja saadut tulokset vaikuttavat tuleviin peleihin. Ruletti ei kuulu näihin peleihin, joten Anti-Martingale-taktiikalla pelaavat saattavat perustua tähän taktiikkaan enemmän henkilökohtaisilla periaatteilla tai tottumuksilla kuin tilastollisen voiton tavoittelulla.
D’Alembert
Ranskalainen matemaatikko, filosofi ja fyysikko Jean le Rond D’Alembert oli kiinnostunut todennäköisyyksistä. Hän väitti jatkuvasti, että kruunan todennäköisyys kasvaa joka kerta kun tulee klaava kolikonheitossa, mutta tämä ei matemaattisten lakien mukaan pitänyt paikkaansa. Silti väiteestä tuli suosittu vedonlyöntitaktiikka myöhemmin. D’Alembertin mietilause “luonto etsii tasapainoa” saattaa selittää miksi hän päätyi ruletin pariin.
D’Alembert -strategia muistuttaa Martingale -strategiaa: panostus kasvaa jokaisen häviön jälkeen yhdellä panostusyksiköllä. Esimerkki: panostat 5 euroa, häviät, panostat 6 euroa, häviät, panostat 7 euroa jne. Tämä strategia eroaa Martingalesta siinä, että panostus ei tuplaudu, vaan kasvaa yhdellä yksiköllä. D’Alembert on suunniteltu pelattavaksi 1:1-voittotodennäköisyyksillä olevissa peleissä, kuten Martingale.
D’Alembert ongelma
D’Alembert-strategia kohtaa saman haasteen kuin Martingale – ykkösen vaikutus laskee voiton todennäköisyyden alle 50%. Tämä ei tarkoita, ettei strategia voisi voittaa tai että se olisi huono. Pitkällä aikavälillä se ei kuitenkaan ole matemaattisesti kannattava. Se voi kuitenkin tarjota hauskaa ja jännitystä, vaikka rahallinen hyöty jää saavuttamatta.
Martinez
Martinez-järjestelmän on keksinyt journalisti ja asianajaja Andres Martinez ja hän esitteli tämän rulettiin soveltuvan taktiikan ensimmäistä kertaa vuonna 2000 julkaistussa kirjassaan. Martinez-taktiikka ei tarjoa varmaa voittoa ruletissa pidemmän päälle, mutta tarjoaa lisäjännitystä ja viihdykettä pelin aikana.
Martinezin tavoitteena on asettaa sama panos 35 kertaa yhdelle numerolle. Pilkottaessa pelikassa 35 osaan, mahdollisuus voittaa on 60 prosenttia. Voitot ovat merkittäviä, mutta pahimmassa tapauksessa tämä taktiikka voi johtaa 35 perättäiseen tappioon. Martinez-taktiikka on enemmän viihdettä ja jännitystä tarjoava kuin tarkka todennäköisyyslaskenta. Ruletti tarjoaa hauskanpitoa joka tapauksessa.
