Kellyn kaava vedonlyönnissä, tai Kellyn kriteeri, on taloudellinen kaava, jota käytetään määrittelemään optimaalinen panos tietylle vedonlyönti- tai sijoitustilanteelle. Se on kehitetty John L. Kelly Jr.:n toimesta vuonna 1956 ja se on erityisen suosittu vedonlyönnin ja sijoittamisen yhteydessä.
Kellyn kaavan yleinen muoto on:
B = (p*k – 1) / (k – 1)
Missä:
-
B = panostuksen koko osuutena pelikassastasi
-
p = oma todennäköisyysarviosi
-
k = vedonlyöntisivuston tarjoama kerroin
Tämän kaavan avulla voidaan laskea optimaalinen panostusprosentti, joka maksimoi pääoman kasvun pitkällä aikavälillä.
Miten Kellyn kaava toimii käytännössä?
Kellyn kaava tarjoaa useita etuja verrattuna tasapanostukseen ja suhteelliseen panostukseen. Se huomioi vedon osumisen todennäköisyyden suhteessa tarjottuun kerroin, mikä tasapainottaa panostuksen riskin ja tuoton. Se mahdollistaa pelikassan optimaalisen kasvun pitkällä aikavälillä, erityisesti kun pelataan odotusarvoltaan positiivisia kohteita.
Toisaalta Kellyn kaavan heikkous piilee siinä, että se olettaa käytetyt todennäköisyydet absoluuttisiksi totuuksiksi, kun todellisuudessa ne ovat vain arvioita. Tämä voi johtaa virheisiin ja suboptimaalisiin panostuksiin.
Tasapanostuksessa jokaiseen kohteeseen sijoitetaan sama summa rahaa, mikä ei ota huomioon kohteen todellista arvoa tai todennäköisyyttä. Tämä voi johtaa epäoptimaaliseen riskienhallintaan ja alisuorittamiseen pitkällä aikavälillä.
Kellyn kaava korjaa tämän epätasapainon huomioimalla kertoimen suuruuden ja osuuden pelikassasta, joka sijoitetaan jokaiseen kohteeseen. Se ei ole merkittävästi erilainen suhteellisesta panostuksesta, mutta se lisää yksityiskohtaisuutta ottamalla huomioon myös pelikohteen odotusarvon pelaajan arvioimien todennäköisyyksien lisäksi.
Käytetään käytännön esimerkkiä selkeyttämään kaavan ymmärtämistä. Oletetaan, että voiton todennäköisyys on 50 % ja saatu kerroin on 2.30, mikä ilmentää ylikerrointa. Kellyn kaavan mukaan siihen tulisi sijoittaa seuraava prosenttiosuus omasta pelikassasta:
- B = (0,5 x 2,30 – 1) / (2,30 – 1) = 0,115 %
Tämän esimerkin perusteella huomataan, että Kellyn kaavan mukainen panostus voi olla merkittävä osuus pelikassasta, mikä ei välttämättä sovi kaikkien pelaajien strategioihin. Siksi monissa tapauksissa käytetään ns. Kelly-jakajaa, joka voi olla esimerkiksi 4. Tällöin kaavan antamaa tulosta jaetaan neljällä, jolloin saadaan huomattavasti maltillisempi panostusprosentti.
Vinkki: Vedonlyöntibonuksilla saat tulitukea pelaamiseen!
