Kellyn kaava vedonlyönnissä

Kellyn kaava (tunnetaan myös nimellä Kellyn kriteeri) on matemaattinen kaava, jota käytetään optimaalisen panoksen määrittämiseen vedonlyönnissä tai sijoittamisessa, kun halutaan maksimoida pitkän aikavälin varallisuuden kasvu minimoimalla samalla riskit.

Kellyn kaavan yleinen muoto on:

B = (p*k – 1) / (k – 1)

Missä:

• B = panostuksen koko osuutena pelikassastasi

• p = oma todennäköisyysarviosi

• k = vedonlyöntisivuston tarjoama kerroin

Kellyn kaavan avulla voidaan laskea optimaalinen panostusprosentti, joka maksimoi pääoman kasvun pitkällä aikavälillä.

Ota nämä huomioon:

• Kellyn kaava toimii vain, jos arviot todennäköisyyksistä ovat tarkkoja.
• Kaava ei ota huomioon tunneperäistä riskiä tai kassanhallintaa lyhyellä aikavälillä.
• Moni käyttää puoli-Kellyä (eli f/2), jotta vältetään liiallinen volatiliteetti.

Miten Kellyn kaava toimii käytännössä?

Kellyn kaava tarjoaa useita etuja verrattuna perinteisiin panostustapoihin, kuten tasapanostukseen tai suhteelliseen panostukseen. Sen idea on yksinkertainen mutta tehokas: panoksen suuruus määritellään sen mukaan, miten todennäköisenä pelaaja pitää kohteen osumista suhteessa tarjottuun kertoimeen. Tämä auttaa pelaajaa löytämään paremman tasapainon riskin ja tuoton välillä. Kun pelataan pitkässä juoksussa ja valitaan positiivisen odotusarvon vetokohteita, Kellyn kaava voi auttaa kasvattamaan pelikassaa optimaalisesti.

Mutta toki kaavalla on myös kääntöpuolensa. Se nimittäin perustuu siihen oletukseen, että todennäköisyysarvio osumasta on täysin oikein. Käytännössä kyse on kuitenkin aina arvauksesta – vaikka kuinka perustellusta sellaisesta – ja jos arviot menevät pieleen, voi betit mennä ihan metsään!

Tasapanostus on se perinteinen tapa, jossa jokaiseen vetoon laitetaan sama summa. Se on toki helppo ja selkeä, mutta siinä ei oteta huomioon vedon todellista arvoa tai todennäköisyyttä. Lopputuloksena on usein se, että pelaaja ottaa ihan turhia riskejä matalan odotusarvon kohteissa ja jättää hyödyntämättä arvokkaammat vedot.

Kellyn kaava tuo tähän selkeän parannuksen, koska se laskee panoksen kertoimen ja todennäköisyyden perusteella – eli otetaan huomioon myös se, kuinka todennäköistä voitto on pelaajan omien arvioiden mukaan. Verrattuna suhteelliseen panostukseen Kelly menee askeleen pidemmälle, koska se huomioi myös odotusarvon, ei pelkästään pelikassan koon tai riskitason.

Katsotaanpa käytännön esimerkkiä. Jos oletetaan, että voiton todennäköisyys on 50 % ja kohteessa tarjotaan kerrointa 2.30, niin Kellyn kaavan mukainen panostus lasketaan näin:

B = (0,5 × 2,30 – 1) / (2,30 – 1) = 0,115 eli 11,5 % pelikassasta

Kaava ehdottaa siis panostamaan 11,5 % pelikassasta yhteen vetoon, ja se on monelle toki aika iso siivu. Tämän vuoksi monet pelaajat käyttävät ns. Kelly-jakajaa, esimerkiksi jakamalla lopputuloksen neljällä. Tällöin panostus putoaa 2,875 prosenttiin pelikassasta, mikä on jo maltillisempi ja varovaisempi lähestymistapa.

Kellyn kaava voi siis olla erinomainen työkalu niille, jotka osaavat arvioida todennäköisyyksiä hyvin, mutta se vaatii myös itsekritiikkiä ja malttia. Kun käytetään jakajaa, siitä saa irti hyödyt ilman että otetaan liikaa riskiä.

Vinkki: Vedonlyöntibonuksilla saat tulitukea pelaamiseen!

Katso parhaat vedonlyöntibonukset tästä!