Tulosveto pelimuodot
Tulosveto on toiminnaltaan hyvin suoraviivainen, sillä tuleehan siinä vain veikata lopputulos oikein. Lienee kuitenkin syytä avata tulosvedon pelimuotoja hieman tarkemmin, sillä erilaisia variaatioita tekemällä lopputulokset voivat muuttua!
Hajarivi
Hajarivi on monelle tuttu pelimuoto, joka tunnetaan parhaiten tulosvedon muotona. Siinä pelaajan tehtävänä on arvata yksittäinen tulos ja sitten toivoa, että arvaus osuu oikeaan. Pelaajan tarvitsee vain veikata kotijoukkueen ja vierasjoukkueen maalimääriä tai juoksumääriä tai pistemääriä. Kyseessä on erittäin helppo pelimuoto, mutta samalla se on myös todella perinteinen ja klassinen.
Järjestelmäveto
Järjestelmävedossa pelaaja valitsee molemmille joukkueille useampia mahdollisia maalimääriä (tai vaihtoehtoisesti veikkaa toiselle joukkueelle vain yhden maalimäärän, jolloin kyseessä on yksittäinen hajarivi). Kuponkiin kirjataan kaikki näistä valinnoista mahdollisesti syntyvät tulokset.
Esimerkiksi, jos Jokerit ja Kärpät pelaavat ottelun, ja pelaaja veikkaa Jokereille 3, 4 ja 5 maalia sekä Kärpille 1, 2 ja 3 maalia, hänen järjestelmässään tulokset ovat seuraavat: 3 – 1, 3 – 2, 3 – 3, 4 – 1, 4 – 2, 4 – 3, 5 – 1, 5 – 2 ja 5 – 3, yhteensä yhdeksän erilaista tulosta.
Panos järjestelmävedossa on tietenkin yhdeksän kertaa suurempi kuin yksittäisellä hajarivillä. Sama lopputulos voidaan saavuttaa myös lyömällä yhdeksän erillistä vetoa hajarivillä. Järjestelmässä tarvittavien rivien määrä voidaan helposti laskea tulosvedossa kertomalla kotijoukkueen eri maalimäärät vierasjoukkueen eri maalimäärillä, esimerkiksi tässä tapauksessa 3 * 3 = 9.
Mikäli esimerkiksi Kärpille olisi valittu vain 1 ja 2 maalia, järjestelmässä olisi ollut 3 * 2 = 6 riviä.
Säästöjärjestelmä
Säästöjärjestelmässä pelaaja valitsee molemmille joukkueille useampia mahdollisia maalimääriä (tai ainakin toiselle joukkueelle), mutta kaikkia näistä valituista tuloksista ei välttämättä sisällytetä säästöjärjestelmään. Pelaaja voi itse poistaa osan valituista tuloksista.
Esimerkiksi, jos pelaaja veikkaa Kärpille 3, 4, 5 ja 6 maalia sekä Jokereille 1, 2 ja 3 maalia, hänen säästöjärjestelmässään olisivat tulokset 3 – 1, 3 – 2, 3 – 3, 4 – 1, 4 – 2, 4 – 3, 5 – 1, 5 – 2, 5 – 3, 6 – 1, 6 – 2 ja 6 – 3, yhteensä 4 * 3 = 12 riviä.
Pelaaja kuitenkin päättää olla säästäväinen ja poistaa säästöjärjestelmästään tulokset 5 – 1, 6 – 1 ja 6 – 2. Näin jäljelle jäävät yhdeksän riviä muodostavat hänen Säästöjärjestelmänsä. Samoin kuin säästöjärjestelmässä, tämän saman lopputuloksen voi saavuttaa pelaamalla manuaalisesti yhdeksän hajariviä.
Tämän riskinä on pettymys, jos ottelu päättyykin juuri 6 – 1, jonka pelaaja on säästäväisyyssyistä jättänyt pois rivistään. Vedonlyönnin dramatiikkaan kuuluu kuitenkin osaltaan juuri tällaiset harmilliset tappiot, mikä tekee siitä entistäkin jännittävämpää.
Erä-tai puoliaikavedot
Tulosvedossa voi lyödä vetoa ottelun lopputuloksen lisäksi myös muista tapahtumista, kuten erien ja puoliaikojen lopputuloksista. Jos veikkaa kaikkien erien tai molempien puoliaikojen tuloksia, voi luoda mielenkiintoisia yhdistelmävetoja.
LIVE-vedonlyönnissä pelaajat usein tavoittelevat hetken huumaa, ja siksi he eivät yleensä halua odottaa ottelun loppuun saakka. Jos kuitenkin haluaa nauttia tätä pelimuotoa, erien tulosten veikkaaminen tarjoaa hyvän vaihtoehdon.
Muista, että erä- tai puoliaikatulosvedoissa on hieman erilaisia sääntöjä verrattuna koko ottelun tuloksiin.